welcome to the family

Moikkelis! Kello on kymmenen, mikä on ihan ok aika, paitsi että huomenna KOULU alkaa taas tän rentouttavan loman jälkeen. Mutta kirjotan nyt kuitenkin jotakin teidän iloksenne.

Eilen siis tosiaan vaihdoin taas perhettä, kolmanteen ja viimeiseen paikkaan. Tämä paikka on taas ihan toisella puolen kaupunkia kuin edellinen, kun edellinen oli aika lännessä, nyt oon idässä, koulu on kuitenkin suhteellisen lähellä. Tää on ehkä vähän epäilyttävää naapurustoa, mut täällä jo aikaisemmin kuljeskelleena sanoisinpa että myös mielenkiintoisinta, suht rikkaassa Sainte-Foyssa (ja mun koulun ympäristössä) ei kauheen kiinnostavia ihmisiä näe ja edellisessäkin naapurustossa asui vain mummeleita :-D

Meitä on täällä about 40-vuotiaat hostvanhemmat ja minä, joten tää on eka kerta, kun mulla ei ole yhtään hostsisaruksia. Perheen tyttö on tosin Japanissa vaihdossa ja jos ehditte jo ajatella niin ei, se ei ollut haavoittunut maanjäristyksissä, tsunamissa tai ydinvoimaloiden räjähtelyissä, se asuu sen verran kaukana kuitenkin. Mutta perhe on mulle jo ennestään tuttu, koska niinkuin sanottu, me vaihdetaan Québecissä perheitä keskenämme vaihtarien kanssa ja mun kaks kaveria on jo ollut täällä ja minä yökylässä. Kivoja tyyppejä on, mukava meininki kotona. Hostäiti omistaa pienen ravintolan alakerrassa, voin vaikka pistää kuvia joku päivä. Sieltä saa voileipiä, keittoa, kahvia, kaiken maailman leivonnaisia jne, tosi suloinen paikka! Sieltä käyn siis tästä lähtien hakemassa lounaani :-D

Muutin tosiaan eilen iltapäivällä ja kolmisen tuntia sen jälkeen me lähdettiinkin hostisän tädin luokse, jossa oli murto-osa sen suvusta (19 henkilöä). Niiden suku tulee nimittäin Irlannista ja 17. päivähän on St-Patrick's, eli irlantilaisten juhla, joten me mentiin sinne syömään ja juomaan. Isäntäväki oli hommannut kaiken maailman vihreitä hattuja, pantoja apilakilluttimilla ja kaulakoruja pienellä muovisella oluttuopilla, joten mullekin iskettiin vihreä muoviknalli päähän kun astuin sisään. Oli tosi hauskaa ja vedin hullut kännit tietenkin perinteen mukaan, yhdellä oluella ja lasillisella viiniä (äiti, toivottavasti huomaat ironian?).

Ongelma on vaan, etten oo vieläkään purkanu mun kamoja, koska tänään menin luistelemaan kavereitten kanssa ja sit hostisovanhemmat tuli illalliselle, joten ei ole ollut aikaa. Ja toinen ongelma on, että mun pitää kesällä myydä, polttaa, lähettää postissa, antaa pois tai tehdä jotain mun kamoille, koska nyt perhettä vaihtaessa mulla oli mun kaks matkalaukkua, plus YHDEKSÄN kassia. Eieiei nyt ei mee hyvin. Mut se on murhe vasta kolmen kuukauden päästä (hullua, mulla on joku kolme ja puol kuukautta jäljellä). Nyt nukkumaan ja sit kouluun, yhyy ei yhtään huvittais.